Viikot ne vain kuluu

Hupsista jälleen, edellisestä postauksesta onkin kulunut taas useampi viikko (kuukausi). Nyt sitten vihdoin kirjoittelen vähän kuulumisia ja mitä sitä on oikein tullut tehtyä.

Alkukuusta kävimme viettämässä iltaa Igloofestissä, paikallisilla elektromusiikin talvifestareilla. Ilta oli todella mukava, vaikkei tuo elektromusiikki välttämättä olekaan meikäläisen go to -fiilistelymusaa. Hyvä meininki ja hyvä sää, ei tarvinnut ihan täysin paleltua. Maistelin myös jekkua sekoitettuna siideriin. Oli juuri niin pahaa kuin miltä kuulostaakin 😀

Festareiden jälkeen vietettiin lähinnä perusarkea ja olihan tuossa ystävänpäiväkin. Ystävänpäivän ohjelman toteutimme tosin jo lauantaina, sillä olimme päättäneet suunnata elokuviin katsomaan Deadpoolin (markkinointi siis onnistuneesti vei meitä kuin pässiä narussa) emmekä halunneet riskeerata olevamme keskellä kaikista pahinta tungosta. Leffa oli ihan katsomisen arvoinen, vaikkakin hiukan turhan hypetetty omasta mielestäni. Marvel -elokuva on kuitenkin Marvel -elokuva, enkä tähän mennessä ole tippunut elokuvateatterin penkiltä yhdenkään kohdalla. Taitaa puuttua se pieni mutta merkittävä fanitekijä joka mahdollistaa näistä elokuvista haltioitumisen 😀

Ystävänpäivän jälkeen viettelimme ravintolapäivää. Onneksi ihan kaikesta tutusta ei ole tarvinnut luopua kun ravintolapäivä on löytänyt tiensä näinkin kauas. Ravintoloita oli laidasta laitaan: hodareita, brasilialaista, vietnamilaista, olutta, napolilaista jne jne jne. Oli aivan mahtavaa käydä maistelemassa uusia ruokia ja jutustella ihmisten kanssa. Niin, täällä kun joutuu small talkia harrastamaan kun jonkun kotiin menee ravintolapäivänä syömään 😀 Jollei jutustelua ehdi harrastaa isäntien/emäntien kanssa, niin muiden vieraiden kanssa sitten 😀 Kaiken kaikkiaan erittäin mieluinen tapa viettää sunnuntaita.

Niin, ja olenhan ehtinyt tässä opiskella vähän ranskaa ja hankkia mustelmia tankotanssitunneilla. Lisäksi kävin kaverin kanssa kokeilemassa trapetsia 😀 Vuokraemäntäni on osa-aikaisena opettajana sirkuskoulussa ja kutsui minut mukaan kokeilemaan miltä lentäminen tuntuu 😀 Kylläpä taas jännitti, mutta toisella kerralla ojennus trapetsilla sujui jo paremmin. Valitettavasti en pysty tarjoamaan kuvaa, en muistanut lykätä kännykkää kenellekkään niissä täpinöissä.

Mitäs muuta… Jospa taas lupaisin että kirjoittelen seuraavan kerran alle kuukauden päästä 😀

A plus tard!

-T

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s