Intiaan, Intiaan!

Pitkään olen haaveillut matkasta Intiaan, ja nyt se on viimein käsillä! Lähdemme maanantaina loppukuuksi Intiaan, maan eteläosiin. Ensin suuntaamme Keralan osavaltioon, jossa teemme mm. houseboat -matkan ja pikku visiitin teeplantaaseille. Tämän jälkeen suuntaamme Bangaloreen, juhlistamaan ystävien parisuhteen ”siunaamista”. Eli luvassa polttarihenkiset bileet, henna-seremoniaa, hinduseremoniaa ja ylipäätään intialaista juhlahumua. En malta odottaa 😀

Matka on Keralan osalta hyvin suunniteltu (eli tiukkaan aikataulutettu) mutta Bangaloressa jätämme suunnittelun paikallisille. Ihan ilman stressiä ei tällekään matkalle kuitenkaan päästy, sillä kuulin vasta tällä viikolla että tarvitsen itselleni mekon juhlia varten. Olin jo aiemmin ilmoittautunut halukkaaksi sariin sonnustautujaksi, ja kuvittelin että selviän sillä näistä kinkereistä. Noot, sillä tokihan aamu- ja iltaohjelmaan vaihdetaan asua välillä 😀 Näin pikkujoulukauden kynnyksellä oli aika vaikeaa löytää mekkoa, joka A: ei ole liian paljastava ja B:ei ole punainen tai musta. Pitkällisen metsästyksen tuloksena päädyin hameeseen ja toppiin. Löysin kerrassaan ihastuttavan hameen paikallisesta kanadalaista muotia myyvästä liikkeestä, ja sorruin samalla ostamaan myyjän hameen kaveriksi tarjoaman topin. Sitten täytyy enää löytää asiaankuuluvat bling blingit joko täältä tai Intiasta ja avot. Voin keskittyä juhlimiseen 😀

Muutoinkin on Intiaa varten täytynyt hankkia hieman uutta vaatetusta, sillä kaikki kesävaatteeni kun olivat kovin…. länsimaisia. Eli aivan liikaa paljasta pintaa nähtävillä. Erityisen länsimaisen kaula-aukon esitteleminen tuonee mukanaan vain ongelmia, varsinkin meikäläisen vaaleaakin vaaleamman lookin kanssa. Ihan uutta garderoobia en kuitenkaan lähtenyt hankkimaan, sillä luotan siihen että ehdin tehdä hieman ostoksia myös paikan päällä.

Muistan joskus nuorena tyttönä haaveilleeni Intian matkasta ja nyt se sitten toteutuu! Kaikki ne värit, ruuat, rannat, riksat, temppelit ja ylipäätään se meteli ja väenpaljous tulee varmasti olemaan kokemisen arvoista! 🙂 Laittelen sitten kuvia, jahka palaudun matkalta.

A plus tard!

T

Aamupalahommia

Nyt ne on saatu testattua, ne eggs benedict -annokset! Julistin jokin aika sitten, että tulen niitä kokeilemaan, sillä ne ovat kanadalaisten (tai quebecläisten, ehkä molempien) ihanykkössuperjuttu viikonlopun brunssille tai aamupalalle.

Kävimme testaamassa kaksi eri paikkaa, hieman eri annoksilla. Ensimmäinen annos:

Le Nid Poule:n annos
Le Nid Poule:n annos

Yritin tilata ruoka-annoksen kaveriksi maitokahvin, mutta pöytään saapui latte. Tavallisen maitokahvin saadakseen tulee tilata tavallinen suodatinkahvi johon voi sitten tyhjätä haluamansa määrän pöydässä olevia pieniä maitopakkauksia. Nyt tiedän tämänkin 😀

Annokseen kuului röstiperunoita, uppomunia, kylmäsavulohta ja hedelmäkulho. Kastikkeen piti oleman hollandaise -kastiketta. En tämän annoksen jälkeen ollut täysin vakuuttunut Eggs Benedictien ylivoimaisuudesta brunssiruokana. Annos oli ihan hyvä, mutta ei mitenkään erityinen. Kastike taisi olla suoraan pussissta. A:n annos ilman kastiketta vaikutti paremmalta, muttei täysin kuulemma vakuuttanut sekään. En menisi tähän paikkaan uudestaan siinä toivossa, että löytäisin jotain uutta. Perusreseptillä perusruokaa. Paikka oli ehkä vähän kalliskin tasoonsa nähden.

En kuitenkaan luovuttanut täysin ensikokemuksen perusteella. Aiemman asuntomme lähettyvillä (Mont Royal -kadun tuntumassa) oli nimittäin yksi paikka, johon oli viikonloppuisin jatkuvasti jonoa. Tämä tietenkin kiehtoi minua: Onko tuo paikka oikeasti hyvä vai vouhkaavatko massat turhasta? Tämä uteliaisuuttani kutkuttava paikka oli L’avenue.

Eräänä aamuna ennen A:n lähtöä töihin, suuntasimme aamupalalle L’avenueen. Annos numero kaksi:

L'avenuen annos.
L’avenuen annos.

Tällä kertaa annokseeni kuului paistettuja perunoita, uppomunia, hollandaise -kastiketta, paistettuja sieniä ja jotain muita kasviksia. Täällä onnistuin myös tilaamaan kaipaamani maitokahvin 😀 Pienet maitotörpötkin näköjään näkyvät kuvassa.

Näillä annoksilla oli eroa kuin yöllä ja päivällä. Jestas, miten tuo oli hyvää! Kastike oli aivan eri maailmasta, kaiken täytteen alla oleva leipä oli hyvää, perunat oli hyviä (vaikka pystyinkin maistamaan vain pari, koska en jaksanut enempää) ja kaikki oli vaan niin hyvää! Ei tämä annos mitään täysin uusia kulinaristisia sfäärejä avannut, mutta ero aikaisempaan oli huikaiseva. Sanoisin, että jos sisään pääsee ilman puolen tunnin jonottamista, niin tämä on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka! Annokset olivat kohtuuhintaisia, todella runsaita ja maukkaita.

Toinen L’avenuen kuhinaa aiheuttava piirre on sen sisustus. Ruokapuolen sisustus ei mielestäni ollut erityisen cool&quirky. Ihan kiva, vähän erilainen. Vessa sensijaan oli minunkin mielestäni hauska:

WP_20151029_09_16_17_Pro

Ehkä siksi että kyseessä oli nimenomaan kaikille sopiva brunssiravintola, eikä mikään yökerho tai baari.

Seuraavaksi täytyisi varmaan tutustua paikallisiin intialaisiin ravintoloihin, tulevaan matkaan valmistautuen…

A plus tard!

T

So it was Halloween

Halloween, Halloween, it was Halloween, Halloween!

Meillä ei ollut mitään suureellisia Halloweenin viettosuunnitelmia, lähinnä siksi että muutimme jälleen kerran, juuri samaan aikaan. Emme siis kreisibailanneet aamun pikkutunneille supernäyttävissä (tai paljastavissa) asuissa. Mutta kyllä täällä on Halloweenia päässyt fiilistelemään eri tavalla kuin Suomessa. Katukuvassa Halloween näkyi ihan kivasti, bongattiin vaeltelevia zombeja ja pari noitaakin. Koristeltuja taloja kaiverrettuine kurpitsoineen oli myös mukavasti, näistä muutama esimerkki:

WP_20151025_15_00_28_Rich WP_20151031_11_56_16_Pro WP_20151031_12_40_00_Pro

Keksimme kuitenkin jotain teemaan liittyvää ohjelmaa mekin, kävimme nimittäin katsomassa legendaaristakin legendaarisemman Rocky Horror Picture Shown. Tuo kulttimaineeseen ja ikuiseen suosioon noussut elokuva itsessään ei ollut mitenkään erityisen vakuuttava. Kaikki muu näytökseen liittyvä kyllä.

Näytöksessä yleisö osallistui elokuvien kohtauksiin ja näyttelijät kävivät elokuvaa läpi samanaikaisesti koko sen keston ajan. Pienillä muutoksilla, tottakai. Elokuvaa myös juonnettiin samanaikaisesti. Juonnossa oli havaittavaissa kevyttä sarkasmia ja pilantekoa elokuvaa kohtaan. Kevyttä, kuten omakin sarkasmini.

Elokuvan kohtauksiin osallistuttiin muun muassa buuaamalla, huutamalla, kannustamalla, heittämällä vessapaperia ja ruiskuttamalla vettä. Ikinä ei elokuvissa ole ollut niin hauskaa kuin tuota näytöstä katsoessa! Melkein koko yleisö oli myös pukeutunut halloween -asuihin, joko elokuvan hahmoina tai muuten vain. Sain itsekin lisäkoristusta, kun henkilökunta kävi etsimässä yleisön joukosta ensikertalaisia ja sellaiseksi tunnustauduttuani rustasivat V-kirjaimen otsaani 😀 Onneksi vain huulipunalla.

Ennen näytöksen alkua oli myös erilaisia tanssiesityksiä ja paras asu -kilpailu. Tällä kertaa voittajaksi selviytyi legoman. Itse esityksestä ei ollut sallittua ottaa kuvia, joten tämän spektaakkelin kuvamateriaali rajoittuu alkuhömpötyksiin.

WP_20151031_20_13_04_Rich WP_20151031_20_44_53_Rich WP_20151031_20_45_28_Rich WP_20151031_20_45_50_Rich WP_20151031_20_45_42_Rich

Tällä viikolla palaan vielä kerran ikeaan ja sitten saisi tämä loossi olla perusteiltaan paketissa. Loppusisustus hoitukoon sitten pikkuhiljaa ajan kanssa. En muistanutkaan miten raskasta se on haalia kaikkea tarpeellista pikkutavaraa, saksista lähtien. Tämähän on ihan kuin ensimmäiseen omaan asuntoon muuttaisi, mitään ei oikein ole ja kaikkea tarvitsee. Tänään havahduimme vielä esimerkiksi siihen, ettei meillä ole lainkaan suolaa. Tai pippuria. Siis asunnossa ei ole lainkaan suolaa tai pippuria. Eli ihan perusjuttuja täytyy erikseen lähteä hankkimaan. Näitä kaikenlaisia pikkusäliä on sitten käyty metsästämässä niin Walmartista kuin Home Depotistakin. Ja vielä täytyy käydä ostamassa sitä suolaa…

A plus tard!

T

We gotta go back

To the future! Maagisen päivämäärän, 21.10.2015 saavuttamisen kunniaksi kävimme katsomassa Paluu tulevaisuuten -elokuvien 1 ja 2 osat elokuvateatterissa. Oli kyllä todella hauskaa katsoa lapsuudesta tuttu elokuva valtavalta valkokankaalta ja taivastella samalla vanhojen elokuvien huumoria. Ja niitä vaatteita.

Todistusaineistona mielettömät kuvat.

Ensimmäinen legendaarinen Universal -logo.
Ensimmäinen legendaarinen Universal -logo.

Back to the future -logo. On näyttävä.
Back to the future -logo. On näyttävä.

Vähän paremmin ajoitettu otos.
Vähän paremmin ajoitettu otos.

Ja onnistunut kuva toisen osan alusta. jee :D
Ja onnistunut kuva toisen osan alusta, jee 😀

Alkuperäisenä suunnitelmana oli katsoa vain ensimmäinen osa, mutta pakkohan se oli käydä tauolla ostamassa liput myös jatko-osaan, muuten olisi jäänyt vuoden 2015 maisemat näkemättä 😀 Tosin seurauksena tästä puutteellisesta suunnittelusta jouduimme katsomaan jatko-osan piippuhyllyltä.  Paikat olivat ihan vapaasti valittavissa, first in first served -periaatteella, joten luonnollisesti parhaimmat paikat olivat jo menneet kun palasimme takaisin saliin. Paikkojen vaihto ei kuitenkaan liiaksi haitannut kokemusta, näki sieltä takarivistäkin 😀

A plus tard!

T

Ikeaa pukkaa

Nyt on sitten Ikean reissu tehty, siis se reissu, jolloin piti vuokranantajan kanssa saada kaikki kerralla uuteen kotiin. Tavarat oli valmiiksi katsottu, nopea ja organisoitu reissu luvassa. Niin. Kyllä. Ihan varmasti.

Noooot. Shoppaamisessa meni monta tuntia, eikä kaikkea saatu vieläkään. Eli käymme uusintakierroksen parin viikon sisään. Taas. Noh, ei se niin haittaa, kunhan saadaan tavarat kasaan ensi kuun alussa. Uusi sänky (jonka budjetti karkasi ihan käsistä, perhanan kanadalaiset myyntimiehet) toimitetaan asuntoon ensi viikonloppuna. Muutoin sitten onkin jäljellä kaiken pikkusälän hommaamista, oleskelun perupuitteet on kunnossa. Tai niin, pitäisi vielä syventyä verhoasioihin, sillä yhdessäkään huoneessa ei ole verhotankoja valmiina. Ei taida kuulua kanadalaiseen tyyliin, näin muutaman asunnon katsastuksen jälkeen. Itselle vain tuntuisi järkevältä, että vuokranantaja hankkisi verhotangot, ettei jokainen vuokralainen poraile seiniin omille verhotangoille sopivia reikiä. Mutta tapa on mikä on, sen mukaan mennään. En muista mainitsinko aiemmin, että asuntojen ilmoittelussa termi ”kalustettu” kattaa aika laajan skaalan asuntoja. Asunnot, joissa on vain hella, jääkaappi ja pyykinpesukone, ovat kalustettuja. Tai joissa on vain hella ja jääkaappi. Tai oikeastikin jotain muita kalusteita. Tai asunto voi olla kalustettu siksi, että saat eri hintaan ostaa pakettina kaikki kalusteet. Eli: ilmoitusten selaamiseen menee aikaa.

Rohkaistuin tänään vihdoin piiiiiiiitkän tauon jälkeen kokeilemaan Bikram joogaa. Bikram jooga on siis ”se aito ja alkuperäinen” hot jooga. 42 asteiseksi lämmitetyssä huoneessa tehdään 26 eri asentoa ja lopuksi rentoudutaan. Viime Bikram joogailusta oli jo jonkin verran aikaa, edellisen kerran tätä lajia tuli harrastettua Thaimaan vaihdon aikana. En muistanut että se oli näin haastavaa. Tai ehkä olin Thaimaassa sopeutunut lämpöön eikä hikoilu ja joogailu sen vuoksi tuntunut niin vaikealta. Nyt seisaallaan tehtävistä asennoista noin puolet meni ohi, keskityin enemmän siihen etten pyörry keskelle salia 😀 Noh, alkuvaikeudet kuuluu tähän(kin) lajiin, pitää vain palata sinnikkäästi takaisin. Ihan vaan vaikka lämmittelyn kannalta, jossei homma muutoin ala luistaa 😀

A plus tard!

T

Jardins de lumière

Nyt sitä luvattua kuvamateriaalia valaistusta kasvitieteellisestä puutarhasta. Puutarhassa oli valaistu kaksi eri osiota, kiinalainen ja japanilainen puutarha. Kiinalaisessa puutarhassa oli runsaasti erilaisia valohahmoja, kun taas japanilaisessa oli keskitytty puiden valaisuun ja musiikkiin. Enjoy 🙂

Ensin kiinalaista puutarhaa:

DSCN0808 WP_20151012_20_55_39_Rich (1) (1) WP_20151012_19_52_58_Rich (1) WP_20151012_20_18_56_Rich (1) (1) WP_20151012_19_47_22_Rich (1) DSCN0838 DSCN0841 WP_20151012_19_58_33_Rich (1) WP_20151012_20_03_15_Rich (1) WP_20151012_20_02_21_Rich (1) WP_20151012_20_06_39_Rich (1) WP_20151012_20_16_53_Rich (1) WP_20151012_21_17_38_Rich (1) (1)

Ja sitten japanilaista:

WP_20151012_20_21_56_Rich (1) (1) WP_20151012_20_21_32_Rich (1) (1) WP_20151012_20_23_51_Rich (1) (1) WP_20151012_20_36_09_Rich (1) (1) DSCN0828 WP_20151012_20_35_23_Rich (1) (1) DSCN0829 WP_20151012_20_33_38_Rich (1) (1) WP_20151012_20_33_10_Rich (1) (1) WP_20151012_20_26_20_Rich (1) (1) WP_20151012_20_20_17_Rich (1) (1)

Nyt on täälläkin alkanut kelit kylmenemään, viikonlopuksi on luvattu pakkasta! Brr…

A plus tard!

T

Viime viikon kertaus

Viime viikko meni nopsaan, vaikka jäin päivisin yksikseni A:n aloitettua työt. Kävin vähän tutustumassa ympäristöön itsekseni, haahuilin työllisyys- ja koulutusmessuilla ja laadin kauppalistaa tulevaa asuntoa varten. Tuleva asuntomme on vain osittain kalustettu, joten joudumme hankkimaan kaikenlaista kodin roipetta.

Tuolla koulutusmessuilla kävin lähinnä siinä uskossa, että löytäisin sopivan järjestön/opiston, jonka kautta voisin osallistua budjettiin sopiville ranskan kursseille. Noh, eihän siinä niin käynyt. Viesti oli, ettei minun maahantulostatuksella millekkään kurssille mennä tai jos mennään, niin maksan normaalin hinnan. Tai vähän vielä päälle, koska en ole täysipäiväinen opiskelija. Meinasi lannistaa. Tällä viikolla on kuitenkin toinen samanmoinen messutapahtuma, joten menen sinne kyselemään kurssien perään. Ja siltä varalta ettei sanoma muuksi muutu, löysin netistä kohtuuhintaisen kielikurssin. Kurssi on tosin mahdollista aloittaa vasta ensi vuoden puolella, johtuen aiempien kurssien keskelle ajoittuvasta parin viikon Intian matkasta. Jotenkaan en koe mieluisaksi maksaa kurssista, josta olen puolet lomalla 😀

Viikonloppu meni yhdessä hujauksessa. Lauantai meni oikeastaan kalusteita katsellessa. Ja minne suuntaavat Kanadassa uutta kotia sisustavat ihmiset? Aivan oikein, Ikeaan. Siellä sitä pyörittiin ja testailtiin tuoleja, pöytiä, patjoja ja ihan kaikkea. Hengissä selvittiin, ja pariskuntana 😀 Seuraavan Ikea -elämyksen käynkin tekemässä tulevan vuokranantajan kanssa 😀 Harvoin olen vuokranantajan kanssa käynyt shoppailemassa, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Ehkä tämä on osoitus siitä kuuluisasta kanadalaisesta ystävällisyydestä, sillä heti kun tuumimme että meidän täytyy jotenkin hankkia kalusteet, tarjoutuivat vuokranantajat käyttämään meitä Ikeassa. Ja vielä soittivat jälkeenpäin ihan vain siksi, että sovitaan aikatauluista 😀

Muutoin viikonlopun extempore lähdöt epäonnistuivat täysin. Perjantaina lähdettiin elokuviin. Teatteriin, jossa kaikki elokuvat esitetään ranskaksi. Palautimme liput.

Lauantaina lähdimme katsomaan valaistua kasvitieteellistä puutarhaa. Puutarhaan on laitettu erilaisia valoinstallaatioita, jotka näyttävät eri hienoilta pimeinä syysiltoina. Puutarhaan oli monen kymmenen metrin jonot ja sama kuulemma sisäpuolella, jotta pääsee katsomaan valaistuja osioita. Palasimme kotiin.

Paremmalla suunnittelulla nämäkin kuitenkin onnistuivat, sunnuntaina elokuviin ja maanantaina, joka oli kiitospäivä ja siten vapaapäivä, puutarhaan. Puutarhasta laittelen kohta kuvia omaan postaukseensa. Mukavaa viikkoa kaikille!

A plus tard!

T

Kuukauden asunto

Kuten aiemmin kirjoittelin, muutimme viime lauantaina uuteen asuntoon. Täällä Montrealin Plateau:n sydämessä majailemme tämän kuun loppuun. Montrealissa Plateau on siis nimenomaan sitä suosittua, eloisaa ja tyyristä asuinaluetta. Ja kyllä täällä onkin kaikkea. Ravintoloita, kahviloita, pieniä ja isoja putiikkeja jne.

Kotikatumme risteää ison Mont Royal -kadun kanssa, jonka varrella on kaikkea edellä mainittua. Ihan ensimmäisenä kotoa lähdettäessä Mont Royalilla on esimerkiksi bageleihin erikoistunut kahvila/leipomo (Mmmm.. Bagels…). Kadun ravintoloista olemme tähän mennessä testanneet meksikolaisen, vietnamilaisen ja sellaisen vähän paremman pizzapaikan. Täällä näkyy olevan paljon myös aamiaispaikkoja, joissa tarjotaan munakkaita ja eggs benedict -settiä. Pikainen googlaus kertoi, että eggs benedict on jonkinlainen halkaistu muffini + päälliset systeemi. Nuo aamiaispaikat oli eilen sunnuntaina vielä klo 13 aikaan ihan täyteen ammuttuja, eli ilmeisen suosittua sunnuntain ohjelmaa. Tämä tullaan siis kokeilemaan jossain vaiheessa.

Läheisen metroaseman edessä löytyi myös katumuusikkojen joukko, joka kerrankin yllätti positiivisesti. Rähjäiset muusikot soittivat hyvin hillbilly/kantrimusiikkia. Kerrankin kyseessä ei ollut joku epävireisen viulun vinguttaja. Tai ehkä osaavat katumuusikot ovat yleisempiä täällä kuin Suomessa.

Katumuusikot
Katumuusikot

Sitten tarkemmin tästä ja tulevasta uudesta asunnosta. Saimme siis varmistettua meidän pysyvän asunnon viime viikolla. Löysimme kivan kolmion hieman keskustan ulkopuolelta, kuitenkin hyvältä alueelta. Yleisesti täällä asuntojen etsinnässä on ollut hämmentävää se, ettei juuri missään ilmoituksissa kerrota neliöitä. Asuntoja ei edes ilmoiteta termeillä two bedroom, one bedroom, vaan asuntojen koko ilmoitetaan 1 1/2, 3 1/2 jne. Eli huoneiden määrä plus kylppäri (se 1/2). Ensimmäinen airbnb asuntomme oli 3 1/2 ja nykyinen on joko iso 4 1/2 tai 5 1/2. Riippuen siitä, lasketaanko olohuone ja ruokailuhuone yhdeksi ja samaksi huoneeksi. Ilmoitusten kokoluokitus ei siis sinällään kerro vielä yhtään mitään. Kolme ja puoli huonetta voi ihan hyvin olla samankokoinen kuin pieni neljä ja puoli huonetta. Noh, harvoin asuntoa katsomatta vuokraa (vaikka olen niinkin tehnyt), mutta kyllä ne neliöt kummasti helpottaisivat vertailua.

Nyt muutama luvattu kuva tästä asunnosta:

Televisio/vierashuone.
Televisio/vierashuone.

Toimisto
Toimisto

Olohuone
Olohuone

Makkari
Makkari petaamattomine sänkyineen

Ja kylppäri poreammeella.
Ja kylppäri poreammeella.

Keittiöstä ei ole kuvaa, muuta kuin tuo pilkahdus olohuoneen puolelta. Jääkaapit on muuten täällä ihan naurettavan kokoisia. En tiedä millä nuo kaappihirvitykset olisi tarkoitus täyttää, mutta ainakaan meidän kahden hengen taloudessa ei ole tarvetta tällaisille massiivijäkiksille. Ehkä niihin tarvii mahtua valmisruokaa ja kolmen litran kokistölkit, mene ja tiedä.

A plus tard!

T

Viikonlopun viettoa

Nyt tulee aika myöhässä tämä viikonloppua koskeva postaus, mutta edellistä viikonloppuahan on kiva muistella samalla kun suunnittelee uutta 😀 Otimme viikonlopun aika rennosti, kuljeskeltiin kaupungilla ja nautittiin säästä. Täällä oli kesän viimeiset hellepäivät juuri la-su. Tarkkaa lämpötilaa en osaa sanoa, mutta jos minäkin tarkenen ilman takkia, niin silloin liikutaan 25 asteen tienoilla.

Lauantaina kävimme valloittamassa mahtipontisesti kuninkaalliseksi vuoreksi nimetyn Mont Royal:in. Tämä vaikuttava kuninkaallinen vuorihan on siis Montrealin keskellä sijaitseva mäki/kukkula. Yhtä kaikki, maisemat olivat mukavat ja sää suosi patikoitsijaa. Kiipesimme mäen huipulle omintakeista oikoreittiä, joka ohitti täysin näköalapaikan. Tietysti. Noh, takaisin tullessa kysyimme neuvoa, ja löytyihän se paikka jossa saatiin otettua perinteiset turistin maisemakuvat.

Oikopolku
Oikopolku

Maisema matkalta
Maisema matkalta

WP_20150926_16_05_39_Pro
Mont Royalin risti

Maisema näköalapaikalta
Maisemia näköalapaikalta

WP_20150926_16_56_53_Pro

Sunnuntain suunnitelma noudatti lauantain linjaa: nautitaan hyvästä säästä. Tässä tarkoituksessa suuntasimme vanhaan satamaan, jossa oli viimeistä päivää kesän ”karnevaalitunnelmaa”. Toisin sanottuna satamassa oli erilaisia myyntikojuja ja aktiviteettejä tarjolla. Itse ihastuin heti pitkään ziplineen, joka meni satama-alueen yli. Avokki taas halusi mennä jonkinlaiseen kummituslinna/esterata/juttuhommaan. Kinuamiseni tuloksena jatkoimme kuitenkin matkaa ziplinea kohti, jonka yhteydessä oli kiipeilyrata. Onnistuin siis lykkäämään säikyttelykokemusta. Näin luulin.

Kävelykatu vanhassa satamassa
Kävelykatu vanhassa satamassa

Kiipeilyrata näytti niin hauskalta, että pakkohan siihen oli osallistua! Mikä voisi olla mukavampaa kuin kiipeillä merirosvoteeman mukaan laivasta toiseen, kivoja köysiratoja pitkin? Omasta mielestäni aika moni asia, ainakin ensimmäisen rataosuuden jälkeen. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa, hirvitti, jännitti ja pelotti. Siellä minä sitten naama punaisena ja kädet kylmässä hiessä kikkailin osiolta toiselle. Onneksi toinen rata ei sitten tuntunutkaan enää niin pahalta, ilmeisesti luottamus välineisiin ja omaan tasapainoon kasvoi riittävästi että oli jo vähän sitä hauskaakin. Tuo jälkimmäinen, eli ylimmäinen, rataosuus oli muistaakseni 12 metrin korkeudessa.

Kiipeilyrata

Kiipeilyrata
Kiipeilyrata

Zipline, joka oli 25 metrin korkeudessa ja 365 metriä pitkä, oli hauska heti alusta alkaen! Tietty lähtö vähän jännitti, mutta on se ilman läpi kiitäminen vaan mukavaa! Ziplinesta ei harmi kyllä ole muuta kuvaa kuin tuo pilkahdus kävelykadun kuvassa.

Muutoin tällä viikolla olemme hoitaneet virallisia asioita, ja etsineet sitä pysyvää asuntoa. Hankimme paikallisen sotut ja huomenna käymme kyselemässä sairasvakuutuksen perään. Seuraavaan postaukseen laittelen sitten kuvia uudesta ”kuukauden asunnosta” ja toivottavasti uutisia pidempiaikaisemmastakin ratkaisusta.

A plus tard!

T

Matkustaminen on mukavaa

Nyt on pakko heti alkuun myöntää, että enpä ole vähään aikaan toteuttanut yhtä laajaa lentoseikkailua kuin parin viime päivän aikana on tullut tehtyä. Tai logistista seikkailua muutoinkaan. Viikon sisällä on tullut taitettua kunnioitettava määrä kilometrejä: ensin muutto (sis. useita edestakaisia matkoja), lento Pariisiin ja viimein Pariisista Montrealiin. Huh.

Montrealin lennolle varasimme paikat business luokassa, ihan vaan mukavuudentavoittelun vuoksi. Ja olihan se parin päivän matkaamisen jälkeen mukavaa rauhoittua loungessa ennen lentoa. Muutoinkin palvelu lennon aikana oli kohdillaan ja jalkatilaakin oli. Tosin sitähän meikäläisellä on vaikka matkustaisin ihan tavallisen rahvaankin joukossa 😀

Loungen antimia
Loungen antimia

Montrealiin saavuttuamme liputimme mukavaa lentoa ja helppoa maahantuloa. Harmillista vain, että teimme tämän vähän turhan aikaisin. Sanottakoon vinkkinä kaikille työlupia harrastaville, että kannattaa lukea ne kaikki vaatimukset läpi. Muutoin saattaa vaikka käydä niin, että viaton pikku virhe johtaa kolmen tunnin odotteluun lentokentän maahanmuuttopisteessä. Just saying… Onneksi ei kuitenkaan mistään vakavasta tilanteesta ollut kyse, ja koko hommasta selvittiin lähinnä ihan vaan odottelemalla. Vaikka ainahan se tosin vähän kuumottaa selitellä itseään vieraan valtion maahanmuuttoviranomaisille 😀 Nukkumaankin lopulta päästiin, noin aamuviideltä Suomen aikaa.

Ensimmäisen viikon majoituksen varasimme airbnb:stä, sivustolta, jossa ihmiset voivat vuokrata asuntoaan tai huonettaan matkaajille. Varasimme pienen asunnon, jonka myyntilauseena oli ”trendikäs, hipsterimäinen asunto”. Asunto on mukava ja vastasi hyvin kuvausta. Airbnb:n ensikokeilu on siis onnistunut.

Kylpyhuoneeseen oli varattu väsyneille matkaajille first aid kit, joka tulikin tarpeeseen.
Kylpyhuoneeseen oli varattu väsyneille matkaajille first aid kit, joka tulikin tarpeeseen.

Dinig room, johon on jo ilmiselvästi kotiuduttu.
Dinig room, johon on jo ilmiselvästi kotiuduttu.

Tänään lähdimme aikaisin aamusta tutustumaan tilapäiseen asuntoon numero kaksi. Asunto saatiin ystävän ystävän kautta, ja odotan jo asuntoon pääsyä! Asunto on tilava ja valoisa, keskellä kaikkea. Ja koska oleilu kakkosasunnossa tulee olemaan vähän pidempi, pääsen myös purkamaan laukut kunnolla.

Tämän päivän ohjelma jatkuu ruokaostosten tekemisellä, jotta huomenna ei tarvitse lähteä aamupalan metsästykseen. Vaikka ei tämänpäiväinenkään aamupala huonolta näyttänyt… Ainakaan tällaisen pullahiiren silmin katsottuna.

WP_20150925_08_08_26_Pro

Se tarunhohtoinen ja sinnikäs pieni vainoaja, jet lag, sai minut kiinni tänään iltapäivällä, kello kahdelta. Oli vain pakko mennä nukkumaan. En kuitenkaan myönnä täydellistä voittoa. Huomenna olen jo paikallisessa ajassa, vaivattomasti ja ilman väsymystä. Takuulla.

A plus tard!

T