Halloween, Halloween, it was Halloween, Halloween!
Meillä ei ollut mitään suureellisia Halloweenin viettosuunnitelmia, lähinnä siksi että muutimme jälleen kerran, juuri samaan aikaan. Emme siis kreisibailanneet aamun pikkutunneille supernäyttävissä (tai paljastavissa) asuissa. Mutta kyllä täällä on Halloweenia päässyt fiilistelemään eri tavalla kuin Suomessa. Katukuvassa Halloween näkyi ihan kivasti, bongattiin vaeltelevia zombeja ja pari noitaakin. Koristeltuja taloja kaiverrettuine kurpitsoineen oli myös mukavasti, näistä muutama esimerkki:
Keksimme kuitenkin jotain teemaan liittyvää ohjelmaa mekin, kävimme nimittäin katsomassa legendaaristakin legendaarisemman Rocky Horror Picture Shown. Tuo kulttimaineeseen ja ikuiseen suosioon noussut elokuva itsessään ei ollut mitenkään erityisen vakuuttava. Kaikki muu näytökseen liittyvä kyllä.
Näytöksessä yleisö osallistui elokuvien kohtauksiin ja näyttelijät kävivät elokuvaa läpi samanaikaisesti koko sen keston ajan. Pienillä muutoksilla, tottakai. Elokuvaa myös juonnettiin samanaikaisesti. Juonnossa oli havaittavaissa kevyttä sarkasmia ja pilantekoa elokuvaa kohtaan. Kevyttä, kuten omakin sarkasmini.
Elokuvan kohtauksiin osallistuttiin muun muassa buuaamalla, huutamalla, kannustamalla, heittämällä vessapaperia ja ruiskuttamalla vettä. Ikinä ei elokuvissa ole ollut niin hauskaa kuin tuota näytöstä katsoessa! Melkein koko yleisö oli myös pukeutunut halloween -asuihin, joko elokuvan hahmoina tai muuten vain. Sain itsekin lisäkoristusta, kun henkilökunta kävi etsimässä yleisön joukosta ensikertalaisia ja sellaiseksi tunnustauduttuani rustasivat V-kirjaimen otsaani 😀 Onneksi vain huulipunalla.
Ennen näytöksen alkua oli myös erilaisia tanssiesityksiä ja paras asu -kilpailu. Tällä kertaa voittajaksi selviytyi legoman. Itse esityksestä ei ollut sallittua ottaa kuvia, joten tämän spektaakkelin kuvamateriaali rajoittuu alkuhömpötyksiin.
Tällä viikolla palaan vielä kerran ikeaan ja sitten saisi tämä loossi olla perusteiltaan paketissa. Loppusisustus hoitukoon sitten pikkuhiljaa ajan kanssa. En muistanutkaan miten raskasta se on haalia kaikkea tarpeellista pikkutavaraa, saksista lähtien. Tämähän on ihan kuin ensimmäiseen omaan asuntoon muuttaisi, mitään ei oikein ole ja kaikkea tarvitsee. Tänään havahduimme vielä esimerkiksi siihen, ettei meillä ole lainkaan suolaa. Tai pippuria. Siis asunnossa ei ole lainkaan suolaa tai pippuria. Eli ihan perusjuttuja täytyy erikseen lähteä hankkimaan. Näitä kaikenlaisia pikkusäliä on sitten käyty metsästämässä niin Walmartista kuin Home Depotistakin. Ja vielä täytyy käydä ostamassa sitä suolaa…
A plus tard!
T
Kanadaa Kokemassa 